Vekkulimme 2-v synttäreitä juhlittiin tänään, vaikka itse päivä onkin vasta huomenna. Kakun aiheen keksiminen tuottii suurta päänvaivaa, koska Myyrä ja Pingu ovat selkeästi ne tykätyimmät aiheet, mutta niistä kun on tullut jo pari kakkua väsättyä. Lopulta päädyin Lauri Kilpa-autoon, vaikkei sitä ole meillä suuremmin seurattukaan, mutta auto kuin auto kiinnostaa meidän jäbää kuitenkin suuresti.

Kakku on kolmen munan sienikakku, joka on kostutettu vaniljamaitojuomalla. Täytteeseen kokeilin tällä kertaa marjojen sijaan Pirkan maksamakkaran näköisessä pötkössä myytävää omenasosetta. Harmikseni sose oli kuitenkin aika makeaa, vähän hillomaista, eikä niin raikasta kuin toivoin. Niinpä lisäsin mousseen sitruunan mehua, jotta sain siihen toivomaani raikkautta. Ensimmäistä kertaa maustoin myös kuorrutteen alla olevan voi-sokerikreemin lisäämällä siihen sitruuna-aromia. Sitruuna raikasti mukavasti muuten niin makean kreemin. Kakun pintaan kokeilin ensi kertaa valmista vaahtokarkkimassaa eli vaahtokarkin makuista sokerimassaa. Kuorrute oli hyvän makuista ja sitä teki kaulitessa mieli jopa maistella toisin kuin marsipaania. Vaahtokarkkimassa tosin käyttäytyi aivan erilailla kuin mitä marsipaani, jota olen tottunut käyttämään. Massa oli paljon venyvämpää ja jotenkin kumimaisempaa ja mielestäni ehkä jopa hankalampi värjätä kuin marsipaani. Hyvä puoli oli kuitenkin se että vaahtokarkkimassa oli täysin valkoista, toisin kuin marsipaani, joka on aina vähän kellertävää ja muuttaa siten sävyjä usein vähän tunkkaisemmiksi. Vaathokarkkimassa myös kuivui nopeammin, joten siinä suhteessa marsipaani on mielestäni armollisempi ja antaa enemmän aikaa saada pinnasta kaunis. Suurimmaksi hyväksi puoleksi vaahtokarkkimassassa osoittautui siis maku ja väri, mutta ei se silti suosikikseni päässyt vaan tykkään edelleen enemmän kaulintamassasta.

Tie on tehty vaniljanmakuisesta sokerimassasta, saman tyyppisestä tavarasta siis kuin muukin kakun päällys. Keskiviivan maalasin valkoisella pastavärillä. Ruohon puristin marsipaanipuristimella. Ruohotupsujen kiinnittämisessä meinasikin hermot kiristyä, sillä sokerimassa ei ole ollenkaan niin tahmaista kuin marsipaani eikä ruohot siis tahtoneet aina kiinnittyä sinne mihin oli tarkoitus...

Laurin on tehty punaisesta marsipaanista sekä tavallisesta mustasta ja valkoisesta sokerimassasta. Pieniä yksityiskohtia maalasin mustalla, valkoisella ja punaisella pastavärillä.

Onnea murulleni! Niin se aika vaan hurahtaa kun on hauskaa! =D